lauantai 12. marraskuuta 2011

8.11.2011



Ajattelin kertoa miten mun normaail päivä täällä menee. Ei siinä oikeastaan mitään ihmeellistä oo.

Aamulla mulla on kännykkä herättämässä kuudelta. Ja se vasta myöhään onkin, yleensä herään ekan kerran siinä 4.30 ku muut talossa asuvat herää. Emmä ymmärrä mikä niitäki vaivaa ku ne niin aikasin herää :-D Se on siis ihan normaalia täällä, mutta joskus mulle kuudelta herääminen tuottaa paaaljon ongelmia.

Siinä sitte toivotetaan hyvää huomenta kaikille, twin kielellä tietysti, eli Maakye. Jos mun hostäiti eii oo keittäny vettä valmiiksi, niin sitte mä teen sen. Kahvia täytyy saada joka aamu, nescafe ku on niin herkkua että huh huh… Mutta täällä se on taivaallista ku ei muutakaan oo. Joskus aamupalaks on myös appelsiini jos edellisenä iltana oon jaksanut käydä ostamassa.

Siinä sitte vähä hengailua hampaiden pesu. Äitin älä lue tätä, mutta ihan normi kaivovedellä mun hampaat pesen, joten ameebat tervetuloa mun kroppaan! 

Siinä sitte vähä hengaiua ja kouluun lähen kävelemään joskus 7.15 ja nappaan lapsia mukaan matkalta jos niitä näen. Koulu on ihan lähellä mun pitää kävellä joku 10-15 minuuttia.

Koulussa teen vähä sitä sun tätä, välillä yritän epätoivoisesti opettaa jotain, mutta eihän ne raukat meinaa ymmärtää… On se opettamien vaan niin erilaista täällä.

Koulu loppuu 14.45 ja kotona oon joskus kolmen jälkeen. Mun hostsisko tulee yleensä siinä neljän maissa, ostetaan ruovavärkit ja ruvetaan tekemään ruokaa. Ruoka on valmistä yleensä joskus kuuden maissa.

Illan yleensä vaan hengailen, juttelen naapureille ja 9-10 mais meen nukkumaan.

Lopuksi ihana kuva mun jalasta, siinä oli luultavasti hyttysenpurema joku kuukausi sitte ja sehän meni ja tulehtu. En tehny sille mitään moneen viikkoon ku ajattelin sen paranevan ittestään. No äiti moneen kertaan toitotti että hae ny siihen antibioottikuuri, mutta mulle annettiin vaan sellasta violettia mustetta mitä täällä kaikki käyttää haavoihin. No eihän se parantunu oo. Viime viikonloppuna päädyttiin toisen vapaaehtosen kanssa siihen tulokseen että antibiootti mikä antibiootti niin kyllä helpottaa. (Terkkuja Lauralle :-D) Eli eka antibiootti mikä täältä huoneesta löyty, no sehän oliki tarkotettu ameeboja vastaan, hupsista. Ihme ettei auttanu.. Nyt mulla on kuiteski oikee kuuri ja ehkä se tästä paranee.

Toinen kuva, hakkasin fufua noin 2minuuttia ja sain rakon mun käteen. Ja normaalisti sitä tehään joku 15-30 minuuttia riippuen montako on syömässä. Sen jälkeen multa kiellettiin fufun tekeminen, pitää kuulemma jättää se ihmisille joilla on vahvemmat kädet… Fufua siis tehdään sellasella isolla puukepillä, pitää ottaa kuva ja laittaa teille että näette :)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Busua

Morjensta!

Ghanassa on pikkuhiljaa loppumassa sadekausi ja lämpö senkun nousee. Mutta pikkuhiljaa tähänkin kuumuuteen alkaa tottumaan (not). Tai paremmin sanottuna tähän hikoiluun :)

Oon nyt muutaman päivän haavellut pääseväni pieneen merenrantakylään nimeltä Busua. Oih se vaan on niin ihana paikka, oon nyt käynyt kahdesti siellä. Mutta nyt meiltä Loszughanan järjestöllä olevilta kiellettiin matkustaminen jouluun saakka, en tiedä mikä niitäki vaivas, vetos liikenteeseen… Okei, pakko myöntää että onhan se hullua täällä ja vaarallista mutta en mä nyt täällä Tanosossakaan halua joka viikonloppua viettää.

Busuaan oon matkannu toisen vapaaehtoisen, Mirjan kanssa siis 2 kertaa. Sinne körötellään trotrolla noin 6-9 tuntia, voin kertoa, että kyllä on muuten hienoa hommaa se… Trotro on vähän niinkun minibussi(vuodelta nakki), missä on mahtavat luksuspenkit ja sillee. Täällähän siis kaikki matkat lasketaan ajassa, joten mulla ei oo mitään hakua kuinka kaukana se oikeasti on.



Mutta asiaan Busua on pieni kalastajakylä, missä ei paljon turisteja ole, ainakaan vielä. On siellä muutamia hotelleja ja havempia paikkoja majottua, me vapaaehtoset halutaan aina halvimpaan paikkaan of course. Se on siis pieni paikka ja siellä on ihana vaan olla. Kaikki ottaa rennosti ja monet paikalliset surffaavat, joten täytyihän munkin kokeilla :D Voin kertoa että aivan mahtavaa, mutta mun lihaksilla hieman vaikeata. Ensi kerralla kyllä aion surffata uudelleen.

Busuassa vietimme aina vaan yhden viikonlopun eli kun perjantaina siinä 12 maissa lähdettiin ja siellä olimme siinä illasta, ja sunnuntai aamupäivästä takaisin. Joten lauantai jäi ainoaksi päiväksi kunnolla nauttia, mutta se oli kyllä sen arvoista!  









Toivon pääseväni takasin sinne jouluna, ehkä lähdemme koko järjestön kanssa sinne viettämään joulua, olis aika mahtavaa!